Lapsettomuuden aiheuttama suru

Kuulin viime viikolla, että hyvä ystäväpariskunta odottaa ensimmäistä lastaan. Ovat olleet yhdessä n. vuoden ja raskaus oli heille iloinen yllätys.


Ennen tuota ilmoitusta en oikein tajunnutkaan kuinka paljon haluan lasta. Vaikka olen todella onnellinen heidän puolestaan, kotiin päästyäni en enää pystynyt pidättämään kyyneliäni. Muhun iski ihan hirveä kaipuu omaa lasta kohtaan. 


Ja paskinta tässä kaikessa on se, että ainut este meidän lastensaannille olen minä itse. Tämä ylipaino on laittanut hormonitoimintani ihan sekaisin. En vain ymmärrä miten olen saanut itseni tähän tilanteeseen.  Pääsisimme heti aloittamaan hormonilääkityksen kunhan vain saisin painoa ensin pois. Ja lääkäri oli sitä mieltä, että meidän tapauksessa "kevyemmät" hormonit riittävät ihan hyvin.


Ja koska en enää koskaan halua kokea tuota tunnetta kuin viikko sitten, olen ottanut itseäni vihdoin niskasta kiinni. Olen mm. vähentänyt herkuttelua. Nyt saa riittää yksi 100 g pussi karkkia viikossa entisen 2-3  300g pussin sijaan ja työpaikalla olen luopunut kahvikekseistä, pullista ja karkeista.

Hengissä ollaan

Oho, kylläpä aika menee nopeasti. En ole oikein ehtinyt kirjoitella tänne, kun on ollut kaikkea muuta. Olemme viimeiset viikot suunnitelleet ja tehneet miehen kanssa remonttihommia :)


Nyt on uusi ilme olohuoneessa ja keittiöremontti pääsee vihdoin alkamaan 3-4 viikon kuluttua, kun saamme uudet kaapit ja ovet.


Paino on tällä hetkellä 111 kg, joten tavoiteaikataulusta ollaan jäljessä, mutta eipä tuo nyt hirveästi haittaa.

Vihdoin terve!

Ihanaa! Taidan olla vihdoin ja viimein taas täysin terve :) No ehkä oli jo aikakin. Hyvin on rahat mennyt lääkkeisiin, lääkärikäynnit on onneksi ollut ilmaisia kun olen käynyt työterveyshuollossa. Esimerkiksi pelkät  silmätipat on maksanut yhteensä 50 e (flunssan jälkitautina ärhäkkä silmätulehdus).


Mutta huomenna menen töiden jälkeen pienelle lenkille. Aivan mahtava tunne päästä taas ulkoilemaan. Ajattelin kylläkin ottaa aikas kevyesti, max. 30 min kävelyä. 

Edelleen sairaana

Nämä kesäflunssat osaa olla aika sitkeää laatua. Edelleen siis sairaana ja laihdutus ei etene suuntaan tai toiseen, mikä on kyllä ihme,sillä pahimman kurkkukivun aikaan söin aikas paljon jäätelöä  :P 


Mutta nyt on 2 viikon sisällä käyty kolmella eri lääkärillä ja nyt on toivottavasti flunssa ja sen jälkitaudit hoidossa. Ensi viikolla saan kuulemma aloitella kevyttä liikuntaa. Mahtavaa! 

Sairaslomalla

Sitkeää laatua tämä flunssa. Sairasloma loppuu torstaina ja antibioottikuuri keskiviikkona. Voisi pikku hiljaa voida taas paremmin, haluaisin ihan kauheasti päästä taas liikkumaan. Tulen hulluksi, kun ei voi tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla tai hengata netissä.

Kipeänä

Sain sitten jostain hankittua itselleni kesäflunssan :( En ole muutamaan päivään tehnyt muuta kuin niistänyt nenää ja maannut sohvalla kuumeisena. Onneksi tänään olo on jo vihdoin parempi :) Ensi viikolla voi jopa päästä ovesta taas pihalle.


Ja painokin oli pudonnut (-500 g), mikä on ihme, sillä kipeänä tulee aina juotua paljon Jaffaa (sitä aitoa sokerista) ja ruokailukin on ollut take away painoitteista, kun mies on saanut toimia kokkina :D