Huh hei, ei sitten tullut suurta pudotusta, mutta kokonaispudotus on nyt -12 kg. On sekin sentään jo jotain :)
7 kg matkaa,että BMI on se maaginen 32. Ensimmäisen kerran tuntuu mahdolliselta, että pääsemme vihdoin aloittamaan lapsettomuushoidot vuonna 2013. Tosin sen verran olen jo tullut sukulaisille ja hyville ystäville kaapista, etten enää jaksa valehdella. Olen nykyään sanonut suoraan vauvakyselijöille, että olemme jo vuosia yrittäneet ilman tulosta ja olemme aloittelemassa hoitoja. Näin olemme saaneet innokkaimmat joko, joko kyselijät hiljaiseksi.
Juuri eilen mietimme, että jos suht heti olisi aikoinaan tärpännyt meillä voisi olla nelivuotias täällä pyörimässä. Hurja ajatus, mutta emme ole tuosta katkeria. Olemme kuitenkin saaneet kokea tuossa ajassa paljon muuta. Olen esimerkiksi saanut rauhassa kasvaa opettajaksi ja alun kriiseilyt ammatti-identiteetistä ovat onnellisesti takana. Enää ei tarvitse myöskään onneksi tehdä sitä n. 60 tuntista työviikkoa, oppituntien suunnittelu on jo paljon helpompaa :) Ja olen ymmärtänyt, että kaikkea mitä vanhemmat suustansa päästävät ei kannata ottaa henkilökohtaisesti.
Tasapuolisesti siis iloja ja murheita näissä vuosissa. Mutta nyt voisi alkaa olla sen aika, että murehtisimme pikkuisesta ja hänen kasvattamisestaan :)
muoks. Blogger kadotti johonkin taustakuvan ja en saanut vanhaa enää toimimaan. Ulkoasukin meni siis uusiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti