En vieläkään ole löytänyt sitä liikunnan iloa tilanteessa, jossa olen aamulla töissä klo 7.00 ja kotona klo 17.00-18.00. Työmatkani siis on alle 20 min.
Mutta stressin määrä on valtava, huomaan sen jo siitä, että suuhuni ilmestyi pitkästä aikaa aftoja. Varma stressin merkki :(
Itselläni on valtava huoli muutamasta oppilaasta, mutta koulupsykologia ei ole, koulukuraattori on ylityöllistetty, sosiaalityöntekijälläkin on valtavat asiakasmäärät ja perheet eivät itse enää jaksa vaatia apua. Ainut apu on ollut koulumme ihana terveydenhoitaja, joka on jaksanut jutella oppilaideni kanssa ja hänellä ei ole ikinä ollut kiire pois. On vain asioita, jotka eivät enää kuulu opettajan vastuulle, mutta karu todellisuus on,että ilman terveydenhoitajaa olisin aivan yksin. Koulun oppilashuoltoryhmässä voin tietysti asioista keskustella, mutta aikuisten välinen keskustelu kokouksessa ei oppilaita auta.
Kokeneemmat kollegat osaavat jo jättää työasiat ainakin jotenkin töihin, itse en.
 |
| "There are no worries". (kuva weheartit.com) |
Onnea uudesta "kymmenyksestä"! Hiljaa hyvää tulee. Liikuntakärpänen on lentänyt täältäkin jonnekin muualle. Sitä odotellessa :)
VastaaPoistaTäytyy toivoa, että se liikuntakärpänen löytää meidän molempien luo nopeasti :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVoi jestas minkä blogin löysin! Painonpudotustsemppiä etsiskelin ja törmäsin tänne blogilistan kautta. Oon sua vuoden nuorempi ja saman painoinen kuin sä aloittaessa ja samasta syystä laihdutan :) Tätä jään seurailemaan!
VastaaPoistaKiva saada uusi lukija :)
PoistaSelailin blogiasi johonkin viime vuoteen asti ja jään kyllä seurailemaan tätä :) Nyt taidan sun innoittamana lähteä pyörälenkille..
VastaaPoistaHienoa pääsit uudelle kympille! :) Liikunnasta voisi olla apua stressiin, vai mitä mieltä olet? Itselleni ainakin uiminen rentouttaa todella kroppaa ja mieltä :)
VastaaPoistaTäytyy kyllä ihan oikeasti kokeilla tuota liikuntaa niin, että on töissä ollut huono päivä ja katsoa mitä tapahtuu pääkopalle lenkin aikana.
PoistaUimistakin voisi muuten kokeilla, nyt kun taas uimahalli on kesätauon jälkeen auennut.
Mullakin on monesti motivaatio ihan hukassa, kun töistä kotiin tullessa olis niin mukavaa vain kellahtaa sohvalle :) Se ei kuitenkaan tuo mitään edistystä :/ Oonkin viime aikoina alkanut tekemään niin, että teen itteni kanssa diilin: lenkkarit jalkaan ja ovesta ulos, ja takaisin saa kääntyä vaikka jo postilaatikon luona. Se jotenkin laskee sitä kynnystä lähteä ulos :) Ja koska nimenomaan se lähteminen onkin ainakin mulla se haastavin homma, niin aina sinne ulos päästyä tulee sitten käytyä ihan hyvä lenkki :)
VastaaPoistaBongasin myös jostain japanilaisten moton: syö, kunnes olet 80 prosenttisesti täynnä. Tällä varmasti saa paljon tuloksia :) Eri asia on sitten se, että kun se herkkuruoka on siinä lautasella nenän edessä, niin pystyykö sitä sitten noudattamaan :D Muutaman kerran on kyllä ollut haastavaa.
-Tuuli
Nimesin sinut tunnustuksessa blogissani. Kivaa viikonloppua :)
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta :)
Poista